Hyppy Oravanpyörästä

Lueskelin tuossa juuri ensimmäisiä juttujamme täällä blogissa ja saivat ne kyllä hymyn huulilleni. Aika kultaa muistot ja vaikka blogimme on vasta noin vuoden vanha, tuntuu että siitä olisi ikuisuus kun ensimmäiset tarinat tänne kirjoitimme. Kuka olisi uskonut, että me kolme olisimme vielä vuoden jälkeen täällä yhdessä ja varsinkin kaiken kokemamme kommelluksien jälkeenkin. Mutta, asiat ovat muuttuneet ja jutut eivät ole enään samanlaisia. Aluksi kirjoitimme tarinaa meidän jokapäiväisestä elämisestä kun taas nyt kerrotaan yleisemmin thaimaasta ja sen asukeista. Toiset tykkäävät ehkä enemmän vanhemmista jutuista toiset uudemmista. Yksi asia on kuitenkin varma, jokainen meistä on ottanut aimo askeleen kirjoittamisessa. Itsekkin A:n äidinkielestä kirjoittaneena olen oppinut leikittelemään enemmän sanoilla. Luulen, että jos äidinkielenopettajani lukisi tätä blogia hän olisi minusta edes hitusen ylpeä.. pilkut eivät edelleenkään ole kohillaan mutta ehkä tarinoitani on nyt mukavampi lukea. Itse kaipaan hieman sitä aitoa ensimmäistä oravaa ja siksi tarjoankin teille hieman sitä vanhaa. Täältä pesee..

Voi elämä mikä olo. Heräsin tänään aamulla hikikarpalot otsalla edelleen kauheaan kankkuseen. Olimme juhlimassa toissapäivänä emäntäni kanssa ja niinkuin yleensä ilta päättyi aamu seitsemältä paikallisessa karaokekuppilassa. Mitä vanhemmaksi sitä varttuu, sitä kauheammaksi muuttuvat myös kankaiset. Tosiaan ei enään päivän, vaan nykyään useimmiten kahden-kolmen päivän kankkuset. Päätin että nyt saa juomingit hetkeksi riittää, sillä olen tuplannut budjettini tässä kuussa. Pienen pieni ryyppyputki on vienyt mennessään rahani ja tuonut tilalle mahani. Nyt on otettava taas itseään niskasta kiinni ja raahauduttuva salille reenaamaan. Ilmastointi on kyllä näinä päivinä miehen paras ystävä mutta samallalailla kun ennen sitä ei huudateta päällä yötä päivää. Pieni piheys on iskenyt ja jos joudut päivittäisestä ateriasta maksamaankin sen kolme euroa yhden sijaan, se saa minut jo melkein itkemään verikyyneliä.

Asunto on vaihtunut hieman pienempään ja nyt kun asun yksin (emännän kanssa) on myös siivottavaa huomattavasti vähemmän. Saa nähdä mitä tapahtuu kunhan vain pojat saavat päätettyä missä haluavat seuraavat kuukaudet viettää, niin taas laitetaan hynttyyt yhteen. Muistan kuinka ensimmäisissä jutuissa hehkutimme, kuinka heräät aamulla kahvin tuoksuun, pyykit pestynä ja viikattuna kaapissa. Nyt huomaan itseni täällä ripustamassa pyykkejä narulle vaimokkeeni pelaillessa sudokua sängyllä.. tottunut perhana liian hyvään. Noh sainhan kuitenkin aamiaisen aamulla sänkyyn. Niin ne hommat muuttuu. Asunto on mukava pikkuinen ja vuokra ei päätä huimaa, MUTTA saakelin naapurin kakarat heräävät aamu seitsemältä juoksemaan ja kiljumaan käytävällä. Nyt olisi tarvetta sille Laurin omistamalle sähkötainnuttimelle!

Nyt kuitenkin taas reenaamaan ja huomasinkin tuosta asuntoni ikkunasta, että moottoripyöräni kumi on tyhjä, joten saankin reenimatkan mukavasti aloittaa mopoa työnnellen. Kumin paikkaus maksaa täällä muuten 30 bahtia ja jos sisäkumi vaihdetaan maksaa se 120 bahtia. Paljonkos se maksaa siellä Suomessa?

Nappaa uudet jutut suoraan sähköpostiisi: Tämä artikkeli on arkistoitu aihepiireillä Others.

Kirjoittanut Eero