Suomi
EnglishBy Eero on August 3rd, 2010
Asunto korkattu
Ensimmäiset yöt takana uudessa asunnossa ja täytyy kyllä sanoa, että hyvälle tuntuu. Mukavaa kun ruoka on valmiina kun tulee reenaamasta ja muutenkin näyttää olevan tuo keittiö vaimokkeen kovassa käytössä. On syytä ollakkin sillä keittiön kippoihin ja kuppeihin paloi pieni omaisuus. Noh tyttöystäväni tekee kyllä maailman parasta ruokaa ja sanontahan kuuluu, että tie miehen sydämmeen käy vatsan kautta.
Ensimmäinen yö oli ehkä pahin. Pihin vinkkinä emme tietystikkään käyttäneet ilmastointia vaan ihka uutta jalallista tuuletinta. Nyt kun kerta semmoinen talossa on eikä tuo sähköäkään paljoa kuluta, niin suuntaanpa sen täydellä teholla puhaltamaan koko yöksi päin naamatauluja.. Tämän seurauksena aamulla aivan sairas kurkkukipu ja lisäksi tietysti selkäkivut, koska uusi sänky on aina uusi sänky ja vaatii pientä totuttelua. Toisin sanoen sänky on siis aivan paska ja harkitsemme vakavasti uuden petauspatjan ostamista.
Piha on meikäläisen mieleen ja tykkäänkin istuskella iltapäivisin verannalla nautiskellen tuulesta ja katsellen sadetta. Sade tuo mukavasti verannalle paljon hyttysiä ja koska tietysti unohdin oven auki olivat ne seuraavana yönä seuranamme makuuhuoneessa. Tämä vuodenaika Thaimaassa on ehdottomasti paras. En tosiaan ole mikään auringon palvoja ja on mukavaa kun on hieman tuulisempaa. Lämpöasteita kuitenkin riittää eli palella ei tarvitse, mutta sateen ansiosta on nyt taas helpompi hengittää.
Pihallammehan sijaitsee myös kaksi pientä piha-allasta missä uiskentelee pieniä kaloja. Itse olen varsin tykästynyt noihin veijareihin ja ensimmäisen päivän paahtoleipäruokinnan jälkeen löysinkin altaan vierestä purkin missä on kalanruokaa. Eli lisää elinaikaa tiedossa. Vaimoke ei enää kaloista piittaa, sillä sai neljän päivän ajan viettää Laurin asunnolla aikaa marsujen ja koiran kera, joten kalojen hoito on nyt sitten minun vastuullani..
Niinkuin kerroin ei kylpyhuoneessamme ole lavuaaria laisinkaan. Pelkkä hana lattialle, mikä edelleen hieman vituttaa. Mutta ei kait se maailmaa kaada jos joutuu kädet käydä pesemässä keittiössä ja hampaat tietty.. Tai, jos nyt oikeen asiaa pohdin niin kyllä se nyt edelleen ketuttaa. Taidan siis hommata yhden ylimääräisen lavuaarin jostakin ja ruuvata sen itse seinään kiinni.. Niin siis se hanahan on noin 30cm korkeudella lattiasta eli pientä fiksausta vaatii sekin. Kait siinäkin vois pestä mutta ärsyttää kun roiskii jaloille perskele.
Kävin muuten korkkaamassa asuntoni lähilenkkimaastot ja voi kuolema kuinka teki pahaa. Kävin juoksemassa tuossa viereisillä kukkuloilla missä naapurisalin boxaajapojatkin käyvät. Matkaa reitille tulee jotakuinkin viisi kilometriä mutta itse hyydyin jo neljään. Katsokaas kun 1,5km jälkeen alkaa aivan järjetön ylämäki mikä kiemurtelee ylös huipulle noin reilun kilometrin verran. Pääsin mäkeen puoleen väliin ja siinä vaiheessa tuntui, että jos nyt jatkan vielä hetkenkin niin sydämmeni ja keuhkoni lentävät suun kautta pihalle. Käännyin siis puolessa välissä ympäri.
Mukava asunto siis kaikin puolin meillä ja viihtyisiä hetkiä jo nyt vietetty upouuden kulmasohvan syleilyssä. Netti skulaa, uusi tuuletin laulaa ja rakastajallekkin on pihalla aivan iki-ihana oma katettu parkkipaikka. Kolme kuukautta vuokraa jo maksettu elikäs sen aikaa ainakin täällä aikaani vietän. Jos menee tiukille niin palatahan voi aina takaisin pieneen yksiöön tai Laurin nurkkiin sluibailemaan, elämään siivellä.
