Hyppy Oravanpyörästä

Aivan ihanaa! Vihdoinkin kaivattu sadekausi on alkanut. Tai ainakin se tekee tuloaan, sillä ei kuitenkaan joka päivä vielä ole satanut. Jotkut ehkä ihmettelette, että kuka hullu nyt sadekautta toivoo, mutta täällä Hua hinissa se on hiukan erilainen kuin muualla Thaimaassa. (more…)

Ajattelin mainita taas vaihteeksi muutaman seikan teille jotka harkitsette ottavanne baarityttöä vaimoksenne, tai edes tyttöystäväksenne. Kuinka taas kerran toisen onni on yritetty rikkoa ja jos ei ole omaa elämää, niin ei sitä saa olla muillakaan. Tarinat muuttavat matkalla muotoaan, niinhän kävi Laurillekkin joka yön tunneilla oli hakemassa kotio ruoaksi hampurilaista. Tyttöystävälle vain soitettiin ja kerrottiin Laurin hakeneen jotain ihan muuta. Siitä tarina jo blogissamme mutta tässä uusi: (more…)

Aivan törkeä krapula. Silmät painavat ainakin tonnin ja tuntuu kuin ne olisivat muurautuneet rähmästä kiinni. Kun vihdoin saat ne auki sattuu päivänvalo niihin kuin vastasyntyneellä. Joka paikkaan sattuu, kuin sinua olisi potkittu yöllä viisi tuntia putkeen kylkiin. Ehkä niin onkin tapahtunut, sillä mitään et illasta juurikaan muista. Istumaan nouseminen on mahdotonta, sillä vatsalihaksesi ovat voimattomat. Kun yrität auttaa käsilläsi tuntuu kuin kaikki sormesi olisivat murtuneet ja joku työntelisi neuloja kynsinauhojesi alle. Juuri nyt liikkuminen ei tule kysymykseenkään… (more…)

Kolmas vuosikurssi napsahti käyntiin eilen ja tyylikkäästihän se aloitettiin testillä. Opettaja sanoi, että nytten ollaan kuitenkin jo kolmannella luokalla niin tunneilla ei enään saa puhua englantia vaan pelkästään thaita. Testi ei ollut kauhean vaikea, vaikka täytyy kyllä myöntää että sanoja melkein on unohtunut tuon kahden viikon loman aikana. Jos testissä sanoi jotakin väärin, joutui luokan eteen esittämään jotain typerää pantomimiä joten ymmärrätte varmasti Eeron hieman ryhdistäytyneen ja vastanneen kaikkiin kysymyksiin oikein. (more…)

Vuosi täynnä Thaimaata ja olo vieläkin kuin pikkupojalla karkkikaupassa. Olen viettänyt täällä varmasti elämäni parhaimman vuoden ja varmaan juuri siksi en Suomeen halunnut vielä tulla edes käymään. Vuoden aikana on kerennyt tapahtua paljon. Niin hyviä kuin huonojakin asioita. Välillä kaipaan ystäviäni ja siskoani, välillä olisin valmis myymään heidät siitä hyvästä että saisin täällä pidempään aikaani viettää. Kuitenkin tuntuu siltä, että tämä vuosi on mennyt todella nopeasti ja jotenkin semmoinen fiilis kuin olisin ollut täällä vasta muutaman kuukauden. (more…)