ja näin me lähdettiin…
Suomi
English
Hotellilla, n. klo 08:00
Heräsin pitkäaikaisen asiakkaani luota hotellilta. Olen nyt ollut kaksi viikkoa tämän miehen mukana. En pidä miehestä kovin paljoa, mutta hän on hyvin varakas ja uskon että hänestä voisi tulla hyvä aviomies. Lähden saattamaan häntä tänään Bangkokiin, sillä hän matkustaa illalla takaisin Norjaan.
Heräsin tänään aamulla Laurin koputellessa ovelleni. Laitoin kalsarit takaisin jalkaan ja kömmin lähinnä luolapeikon näköisenä (ja hajuisena) ulos omasta pesäkolostani. Ennenaikaisen herätyksen syy oli tälläkertaa se, että ulkona porttimme takana möllötti thaikkutyttönen johon olin pari päivää aiemmin tutustunut. Hän kertoi ostaneensa minulle uudet housut, joita kassissa olikin oikein kaksi paria. Mikäpäs siinä, naureskelin itsekseni ja kiittelin lahjasta. (more…)
Tänään on edessä skootterin ostoreissu johon en itse aio edes rahallisesti osallistua. Tytön puolesta on parisuhde-etuna ajopeli joten köyhäilen kunnon Farang-kinok malliin ja vältän moista rahanmenoa. “Farang kinok” on Thaita, suomennettuna haukkumasana köyhästä ulkomaalaisesta. Käytän tuota sanaa usein itsestäni, olenhan köyhäilevä kurre vailla vakituista työtä, uraa ja perhettä. ;)
Mutta aion kuitenkin ovelasti käyttää tuota reissua tekosyynä päästä ihailemaan Honda Phantomia. (more…)
Tulipas tässä juuri tunti sitten seuraavanlainen yllätys vastaan.
Olimme ajelemassa kahdella skootterilla kohti kauppakeskusta, ei päätiellä mutta hyvin liikennöidyllä pienemmällä kadulla kuitenkin. Juhanilla selässä pieni tyhjä retkireppu, sisällä pankkikortti ja asunnon avaimet. Ensimmäisten valojen jälkeen läheltämme ajoi skootteri jonka kyydissä kaksi nuorta thaimiestä, molemmilla päässään kokopeittävät kypärät jossa tummat pleksit edessä niin ettei kasvoja näe.
Thaimaaseen päästyään tuntuu useilla olevan pakottava tarve huristella moottoroidulla laitteella paikallisen liikenteen seassa ymmärtämättä mitään liikenteestä tai tuosta kyseisestä moottoroidusta laitteesta. Lisäksi huristelua on myös tavattu harjoitettavan päihtyneenä tai jopa niin sanotusti perseet olalla. (more…)
Hotelli, n. klo 15:00.
Heräsin yöuniltani tuntien hikisen vartalon selässäni. Käännyin ympäri ja löysin vierestäni ison länsimaalaisen miehen. Mies oli lihavampi ja vanhempi kun mitä humalaltani edellisiltana muistin. Herätin miehen, sillä halusin rahani ja nopeasti ulos hotellista takaisin omalle asunnolleni, jonka jaan kahden ystäväni kanssa. (more…)
Meiltä moni kyselee miten täällä arki sujuu, miten pyörii pyörät ilman oravia ja mihin tapamme aikamme. Tässä pieni selonteko tämän illan kulusta.
Lupaukseni täyttämiseksi tässä lyhyt arvostelu paikallisesti valmistetusta nuuskasta josta hankimme jokin aika sitten näyte-erän kotilaboratoriomme testattavaksi.
Viime viikonloppuna tarkoituksenamme oli kiertää Binthabatin ja saman seudun ilokorttelin baareja niinkuin pojat tekivät aiemmassakin artikkelissa, mutta nyt ei arvosteltu tylsiä biljardipöytiä tai oluen hintoja vaan keskityttiin siihen tärkeimpään, eli mistä löytyvät nuo kaikkein kauneimmat enkelit jotka saavat miehen kuin miehen viisarin värähtämään.
Rakkaat lukijamme, ymmärsin juuri ettei tässä maassa ole oikeasti järjen hiventäkään.
Muutama päivä sitten julkaisemamme oravahälytyksen johdosta saimme muutamia huolestuneita yhteydenottoja. Saimme myös paljon kiitosta ja hieman risujakin, mutta samalla paljastui jotain mitä en ikinä, ikimaailmassa ja koskaan olisi osannut odottaa.