Hyppy Oravanpyörästä

Toinen vuosikurssi lähenee loppuaan ja jäljellä enään siis kaksi oppituntia. Ensimmäisen loppukurssin kokeesta sain siis täydet pojot, joten mitenköhän mahtaa käydä tälläkertaa. Tiedossa on jopa viisisivuinen koepaperi. Opiskelu on jatkunut mielekkäänä ja mikä ehkä hienointa, luokkakavereistani on tullut minulle erittäin hyviä ystäviä. Vaikka ikäeroa onkin meillä suhteellisen paljon ei se menoa ole haitannut.

Tämä wannabe mopomies David hasselhof kopio, josta kerroin aikaisemmin on osoittautunut erittäin hyväksi tyypiksi! Näin jälkeenpäin sanottakoon vielä, että kaveri ei ole muuten wannabe mopomies sillä hän kuuluu toiseen moottoripyöräjengiin kahdesta täällä Hua hinissa. Tämä toinen mutiseva takapenkin ukko lopetti leikin kesken, sillä hän ei kuulemma tykännyt opettajasta.. Mies on siis englantilainen ja kukaan meistä ei ymmärtänyt hänen puhettaan. Ei edes muut luokan englantilaiset… Kuinka voi siis mies oppia puhumaan thaita jos hän ei ole edes oppinut omaa kieltään.

Oikeastaan tämä toinen vuosikurssi on ollut vieläkin antoisampi kuin ensimmäinen. Olen oppinut rakentamaan lauseita, ymmärtämään puhetta ja on tullut myös paljon vietettyä aikaa yhdessä luokkalaisten parissa. Nykyään myös kommunikointi sujuu huomattavasti helpommin huonosti englantia puhuvan thaiboxingvalmentajani kanssa.

Kävimme luokan kanssa syömässä viimeisen ehtoollisen toissapäivänä yhdessä paikallisessa ravintolassa ennen vuosikurssin lopputenttiä. Paikka oli mainio, ruoka loistavaa ja en ole pitkään aikaan nauranut niin makiasti kuin tuona iltana. Rennoin mielin siis kohti kurssin päätöstä ja tosiaan toivon, että tämä sama jengi pysyy kasassa seuraavallakin vuosikurssilla. Kohti siis kolmatta vuosikurssia!

Nappaa uudet jutut suoraan sähköpostiisi: Tämä artikkeli on arkistoitu aihepiireillä Interests, Hua Hin, Thailand.

Kirjoittanut Eero