Hyppy Oravanpyörästä

On hirvittävän vaikeaa yrittää kuvailla miltä minusta tällähetkellä oikeastaan tuntuu. Tämä on jo kolmas ilta kun yritän sanoja laihojen sormieni kautta välittää tänne bittiavaruuden syövereihin, sillä edellisestä omasta blogikirjoituksestanikin on jo useampi viikko. Se ei tosin johdu siitä että olisin mahdottoman kiireinen vaan oikeastaan ihan vain siitä ettei minulla ole ollut mitään positiivista taikka mielenkiintoista kerrottavaa.

Tästä huolimatta lupaan etten sano ainakaan tässä kappaleessa mitään pahaa Thaimaasta. Seikkailimme siis taannoin Eeron kanssa Bangkokista Surat Thaniin ja kaikkia kusetusyrityksiä vältelleen lopulta Koh Samuille. Matkan raskaudesta huolimatta mainittakoon yöunivajeisen bussikyydityksen jälkeisenä kohokohtana ilmainen lava-autokyyditys Surat Thanista Don Sakiin ystävällisen intialaissyntyisen(?) naikkosen toimesta, sillä bussi johon olimme ostaneet liput ei koskaan saapunut..

Olen hengaillut Samuilla lähinnä kuoreeni vetäytyen nyt parisen viikkoa, ja tarkoituksenani on jatkaa alkuviikosta jonnekin muualle. Päiväni täyttää pääasiassa työasiat ja iltani hengailu Return Bar:ssa taikka untenmailla. Paikalla pyörii onneksi jonkin verran muitakin Suomalaisia, pääasiassa pokeriammattilaisia sekä eläkkeellä olevia lentäjä-ässiä.

Toisinaan on jännittävää jutella muiden turistien kanssa ja vaihtaa ajatuksia Thaimaasta. Eilenkin kävimme pitkän keskustelun Thaimaa-neitseellisten kaverusten kanssa jotka jaksoivat ylistää silmät kiiluen miten hieno maa tämä on. En lopulta halunnut pahoittaa kaverusten mieltä paljastamalla etteivät ne kaikki baaritytöt oikeasti olekaan heistä aidosti kiinnostuneita. Omaa blogiakin olivat kuulemma viritelleet mutten valitettavasti muista enää osoitetta. Jokatapauksessa tarina kuulosti jotenkin harvinaisen tutulta.

Ennen tänne palaamista en olisi osannut kuvitella että täällä voi itseasiassa olla näinkin masentavaa olla. Asiaa mietiskellen päädyin siihen tulokseen että tämänastisen reissumme siisteys on perustunut pääasiassa oravaperheen yhteiseloon ja mm. niiden kaikkien Playstationin ääressä vietettyjen Sangsom-huuruisten aamuöiden tuottamiin sairaisiin ideoihin ja sekoiluihin.

Mitä enemmän asiaa pohdiskelen, sitä vahvemmin olen sitä mieltä että lukuunottamatta road trippiä Isaaniin (ja muualle pohjois Thaimaahan) tämä maa on aika pitkälti nähty. Oma lähtölaskentani on taas käynnissä.

Nappaa uudet jutut suoraan sähköpostiisi: Tämä artikkeli on arkistoitu aihepiireillä Oravien mietintämyssy, Islands, Samui, Thailand.

Kirjoittanut Juhani