Suomi
EnglishBy Lauri on March 13th, 2009
Ranta revisited
Aikaa kuluu ja mitään ei kuulu, missä vika?
Syytämme teitä: alkoholi ja naiset.
Kun Suomessa kello löi viisi ja ahkerat työläiset lähtivät kohti kotejaan, olimme me heiluttamassa biljardikeppejä baarissa. Eihän tuo hyvin mennyt, peli oli tasaisen surkeaa mutta kun pelaamme aina huonosti saamme suurta ihailua kun onnistumme edes keskinkertaisessa lyönnissä.
Muutaman pelin jälkeen siirryimme suosiolla sivuun ja tutkimaan baarin terassilta aukeavia näkymiä. Täysin vastoin mitään logiikkaa päädyimme juttelemaan kahden ohi kulkevan amerikkalaistytön kanssa. Tytöt halusivat tietää mistä täältä löytää kivoja miehiä eikä pelkästään baarien täydeltä thaikkutyttöjä ja länsimaisia äijiä. Ohjeistin heitä ystävällisesti suuntaamaan kohti Jaimaikaa, Kuubaa tai Afrikan eteläosia. Jenkkitytöt eivät näemmä olleet kovin fiksuja koska jättivät viisaat sanani huomiotta ja lyöttäytyivät seuraamme. Ikää molemmilla 20v ja toinen oli oikein “tutustuttavan” näköinen, joskin hiukan amerikkalaitahtava ja barbimainen. Ei siis ihan tyttö minun makuuni mutta hyvän hyvän kotikasvatuksen saaneena kilttinä poikana muistin äitini ohjeistukset siitä että kaikkea on maistettava edes kerran..
Joku Thaimaassa pysyvästi asustava pitävä gigolo oli myös kovasti kiinnostunut tästä samasta tytöstä ja teki ahkerasti tuttavuutta aina kun poistuin paikalta. Tällaiseen kilpailuun tottuneena olin perin ilahtunut tyttöjen halusta päästä jonnekin tanssimaan. Harvoin tulee tehtyä jotain näin tyylipuhdasta: suuntasimme kohti Hiltonin yökerhoa viiden hengen voimin ja poistuimme sieltä vajaata tuntia myöhemmin yhden ylimääräisen jäätyä matkasta. En todellakaan voi kehua omia tanssitaitojani mutta selvästi tämän paikallisen gigolon tahditon horjuminen ei vastannut tyttöjen odotuksia. Hiltonissa ei kannata oleskella pitkään, yksi olut maksaa törkeät 170 bahtia eli vajaat 4€! Onnekseni vihjaukseni mukavasta rannasta muutaman sadan metrin päässä oli tarpeeksi houkutteleva ja tietysti velvollisuutenani oli toimia oppaana Juhanin kanssa.
Rannalla osuimme samalle paikalle kuin aiemmin thaityttöjen kanssa. Sama iso kivi kuin viimeksi. Sama sopiva poukama aalloilta suojattuna. Mikä voisi mennä vikaan? Mikä muu paitsi naisten kuukausittaiset ongelmat! Valitettavasti tytöllä oli siis meneillään remonttipäivät joten täytyi hetki vakuutella ettei koko meri värjäydy punaiseksi vaikka rantaveteen menisikin hetkeksi pyörimään. Ansaitsen mielestäni jotain virallista tunnustusta kyvystäni saada tämä tyttö pahoille teille ja vakuuttumaan että on täysin hyväksyttävää, jopa suositeltavaa, rietastella vasta hetki sitten tavatun henkilön kanssa tuntemattomalla rannalla keskellä yötä kaikkien arvotavaroiden lojuessa rantakivillä. Mutta jos tuossa edelläkuvatussa ei ole eksoottista romantiikkaa kerrakseen niin täytyy jo vaatia elokuvamaisia puitteita satunaiselle seksilleen.
Saatoin miltei kuulla elokuvan voitokkaan loppumusiikin soivan taustalla ja fanfaarien pauhun kun makasimme sylikkäin pimeässä rantavedessä. Tällä kertaa saatoin varmuudella tietää hyväileväni parikymppistä amerikkalaistyttöä eikä pahat muistot leidiboysta käyneet enää mielessä..
Ja seuraavana aamuna oli krapula.
Aamen.