Hyppy Oravanpyörästä

Täällä pidempään olleille on varmasti tullut jo monesti selväksi että thaimaalainen ajatuslogiikka on jotain ihan muuta kuin meilläpäin. Aiemmin Eero kirjoittikin jotain tähän liittyvää. Mutta nyt paasaan tiedosta ja ymmärryksestä kuin mooses aikanaan sokeasta uskosta.

Itselläni on jatkuva tiedonjano, otan selvää asioista joilla ei ehkä sinällään ole mitään sen suurempaa merkitystä, kunhan ne vain kiinnostavat. Saatan lukea muurahaisten käyttäymisestä, historian tapahtumista, uutisia tai mitä tahansa mikä sillä hetkellä sattuu kiinnostamaan. Jos siis näen tai kuulen jotain mielenkiintoista tai erikoista, otan siitä todennäköisesti selvää ja saatan paneutua imemään kaiken tiedon aiheesta useamman päivän tai viikon ajaksi. Tiedän myös useita ystäviäni jotka vähemmissä tai suuremmissa määrin käyttäytyvät samoin.

Nyt Thaimaassa asuvat tietävät jo mihin olen menossa jaaritteluni kanssa: täällä nimittäin kukaan eikä mikään kiinnosta juuri ketään. Ihmiset eivät käytännössä tiedä juuri mitään oman kylänsä tai lähitemppelin tapahtumien ulkopuolelta. Enkä tarkoita tällä vain köyhälistöä vaan myös yliopiston käyneitä nuoria aikuisia, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.

Esimerkiksi Eurooppa ja USA eivät tee monellekaan mitään eroa. Ne ovat farankien alueilla, there be drag.. farangs. Eli jos tulee uutisia ulkomaailmasta, kukaan ei tunnu edes tietävän missäpäin planeettaa mitäkin tapahtuu. Äskeinen maanjäristys Chilessä on vain uutinen “jostain”. Jos se ei ole maan rajojen sisäpuolella, se ei kiinnosta.

Itseäni tämä turhauttaa ihan tuhottomasti. Tietoa on kaikilla kielillä vaikka miten paljon, mutta sen sijaan että otettaisiin selvää asioista luotetaan naapurin eukkoon tai isoäidin ohjeisiin. Toki isoäiti tietää joitain asioita paremmin vaikkapa joidenkin tautien parantamisesta kuin vaikka nykyinen myrkkylääketieteemme, mutta talouden muutoksista ja siitä miksi farankeja ei nyt vain ole niin paljon kuin pari vuotta sitten ei kukaan tunnu kykenevän selittämään. Se että katsottaisiin uutiset ja sisäistettäisiin asiat kuten “lama”, “taantuma” tai “talous” on selvästi liian vaikeaa. Onko kaikki tämän maan globaalisti asioita tiedostavat yksilöt pakkautuneet pääkaupunkiin kun muualta heitä ei tunnu löytävän?

Paukutan henkisesti päätäni seinään jos koitan selittää jollekulle että USA ja Eurooppa ei nyt vaan ole sama asia ja Obama ei ole Euroopan presidentti, ja että kaikkialla ei olekaan kuninkaat hallitsemassa. Tällaisessa keskustelussa huomaa nopeasti että eipä tätä henkilöä itseasiassa koko homma kiinnosta sen kummemmin. Mitäpä sillä on väliä missä kukin presidentti häärää jos se ei vaikuta oman kotikaupungin toimintaan ja siten oman rahapussin painoon. Vaikka tämä on ihan hemmetin ärsyttävää, on se myös tämän kansan siunaus. Täällä aika on pysähtyneempi kuin muualla eikä ihmiset stressaa jostain asioista joilla lopulta ei kuitenkaan ole mitään käytännön merkitystä ehkä edes heidän elinaikanaan.

Nyt menen purkamaan turhautumistani History kanavan tarjoaman “Life After People” dokumenttisarjan pariin enkä edes välitä siitä ettei kukaan thaimaalainen voi keskustella tuon ohjelman sisällöstä kanssani. Onneksi on Skype.

Nappaa uudet jutut suoraan sähköpostiisi: Tämä artikkeli on arkistoitu aihepiireillä Others, Oravien mietintämyssy.

Kirjoittanut Lauri