By Eero on August 22nd, 2010
Kisumisu
Vaimokkeeni tuli tässä muutama yö sitten kotiin oikein tukevassa humalatilassa. Itse olin jo nukkumassa, mutta hän piti huolen kyllä siitä että heräisin. Kello oli noin kolme aamuyöllä kun hän aloitti minulle sängynlaidalta tilityksen. Olen kahlinnut hänet kotiin ja hänellä ei ole enään muuta elämää kuin siivoaminen ja kokkailu. Olin hieman hämilläni, sillä koskaan en ole tyttöystävääni kieltänyt menemästä jos hän näin tahtoo. No asia kuitenkin selvisi minulle noin viisi minuuttia jälkeenpäin, mistä todellisuudessa oli oikein kyse.
Koska minä olen vienyt häneltä kaiken vapauden, kaverit ja elämänilon oli hän nyt suostunut ottamaan meille kissan. Tätä otusta hän lähtisi seuraavana päivänä sitten viereisestä kylästä vuokratulla autolla hakemaan.. Jonkin verran olen oppinut neitokaista tuntemaan ja aina silloin kuin minulle pidetään syyllistyspuhetta jostakin, hän itse haluaa jotakin.
Kaikille edellisiä tarinoitani lukeneille haluan infota sen verran, että apinaa ei sitten koskaan tähän perheeseen tullutkaan. Kuulin niin villejä tarinoita kaveriltani jolla tosiaan on jo semmoinen, että meikäläinen laittoi kapuloita rattaisiin eikä suostunut semmoista sitten ottamaan. Kaverin apina kuulemma sisäänpäästyään varastaa ja tuhoaa kaiken, nauraen vielä räkäsesti päälle. Jos yrität ottaa sitä kiinni, niin se alkaa heittelemään sinua tavaroilla. Ei kiitos.
Nyt meillä siis on kotona tuommoinen pieni karvapallo joka haisee tonnikalalle. Pallukalla ei ole vielä nimeä mutta kutsun sitä tuttavallisesti kissaksi. Kissa tykkää jo nyt 4 viikon ikäisenä kynsiä sohvaa, itkeä makuuhuoneen oven takana ja pissiä lattialle. Pallukka majailee tietokonepöytäni alla missä se voi iloisesti nuoleskella varpaitani ja kehrätä tyytyväisenä.
Vaikka myönnän että inhoan kissoja ylikaiken ja olen tosiaankin enenmmän koiraihminen, niin jotenkin tuo pikkuinen on kömpinyt sydämmeeni. Aikaisemmin olen kieltäytynyt ottamasta mitään eläimiä kotiini enkä oikein tiedä mitä tästä nyt sitten oikein tulee. Jokatapauksessa, heräämme yhdessä aamulla, ja syömme hieman tonnikalaa samalla lusikalla. Päivällä misu ottaa päikkärit selkäni päällä ja illemmalla leikitään hieman narukerällä. Katsotaan nyt vielä muutama päivä joskos tuo pallero sittenkin jäisi tähän kotiin ;)
Suomi
English
August 22nd, 2010
Tonmi Says :
tui tui
August 31st, 2010
Marly Says :
Kyllä se jää.. :))